Niilo Räsänen, Leif Nummela, Juhani Koivisto ja Veijo Olli
Raamattubuffet ohjelmassa pohditaan kirkkovuoden sunnuntain teemaa Veijo Ollin seurassa. Päivän teemasta “Pyhä perhe” opettaa Niilo Räsänen. Keskustelua opetuksesta käydään, Leif Nummelan, Juhani Koiviston sekä Veijo Ollin kanssa.
Seurakunnan toiminta Apostolien tekojen aikana ei ollut täydellistä. Nykyseurakunnalla on silti paljon oppimista alkuseurakunnan toiminnasta. Vieraana Jorma Pihkala.
Lähettikirjeet avaavat hienon näkymän lähetystyön arkeen. Kirjeet herättäväst rukouksen ja kiinnittävät lukijansa Jumalan valtakunnan työhön. Raamattuavain Extrassa katsellaan lähettikirjeitä ja kuullaan lähetti haastattelu.
Elämä on löydettävissä
Radiohitissä kuvaillaan elämää sanoilla ”Nykyaikana on lukematon määrä vääriä polkuja / jokainen alkaa juhlavasti kultaisesta ovesta / fanfaarien soidessa tiputtelen esineitä matkan varrelle, että löytäisin takaisin / mut joku tuntuu keräilevän ne ennen kuin palaan / harhailen ja ostan tuhat tyhjää arpaa”. Laulun henkilöhahmo on täysin hukassa elämänsä kanssa. Jumalan tahto ei ole, että kieriskelisimme tyhjyydessä elämämme läpi. Elämä on löydettävissä, kristinoppi kertoo selkeästi miten.
Valo tulee luoksemme
”Valot pimeyksien reunoilla / ovat harvassa mutta olemassa” lauletaan laulussa, jonka tuore isä on tehnyt lapselleen. Todellinen valo onkin olemassa ja tulee meidän luoksemme. Jumala on todellinen valo ja Hän etsii meitä. Jumala on kyllä salattu, emme voi nähdä Häntä silmillämme. Rakkaudessaan Jumala kuitenkin lähestyy ja vetää meitä puoleensa. Voimme löytää Hänen luo.
Uskolla on sisältö
Kristinusko ei ole sokeaa kaiken uskomista. Uskolla on sisältö, joka nousee Jumalan ilmoituksesta, Raamatusta. Uskolla on myös selkeä kohde, Jeesus Kristus, jossa Jumala on tullut luoksemme, sovittanut syntimme, avannut tien Taivaaseen Jumalamme luo. Hänessä on kaikki mitä uskomme.
Härällä ei olekaan sarvia
”Luoja yksin tietää / näkee sydämeen / tuntee ajatuksemme / tahtoo omakseen” laulaa tanssiorkesteri. On vaikea sanoa, miten lauluun on nämä sanat päätyneet. Raamattua lukiessa kuitenkin hyvin äkkiä huomaa tämän sanoman. Raamattu on paksu kirja, siinä on monenlaisia tekstejä. Kaiken keskellä kuitenkin on helposti löydettävä sanoma: Jumala tuntee meidät ja tahtoo omakseen.
Uskossa
Tie uskoon on selkeä ja löydettävissä. Voi olla kuitenkin niin, kun käymme etsimään uskoa aikamme kristillisestä virrasta, että emme saa otetta mistään. Jeesus, ovi uuteen elämään, on peittynyt kaikenlaiseen vaikeaselkoiseen kuin 1990 luvun pop-kappaleessa, jossa pohdittiin Jeesuksen paluuta. Laulussa tuskailtiin, että Jeesus on peittynyt kaikenlaiseen, niin ettei tahdo enää löytää ovea mistä käydä sisään. Raamatun äärellä ovi löytyy, Jeesus saa oikean muodon ja pääsemme Jumalan lapsiksi, perimme Iankaikkisen elämän.
“Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Markus Korri, Leif Nummela, Jarkko Haapanen ja Veijo Olli
Raamattubuffet ohjelmassa pohditaan kirkkovuoden sunnuntain teemaa Veijo Ollin seurassa. Päivän teemasta “Herran syntymä on lähellä” opettaa Markus Korri. Keskustelua opetuksesta käydään, Leif Nummelan, Jarkko Haapasen sekä Veijo Ollin kanssa.
“Kehotan teitä, veljet, varomaan niitä, jotka saavat aikaan eripuraisuutta ja houkuttelevat teitä luopumaan niistä opetuksista, jotka olette saaneet. Pysykää heistä erossa. Sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta vaan omaa vatsaansa, ja kauniilla ja vakuuttavilla puheillaan he pettävät vilpittömien sydämet.”
Uskon puolustamisen lähtökohdat
Eri aikoina kristinuskoa ja sen sanomaa on haastettu eri tavoin. Tämä on vaikuttanut myös siihen, miten apologiaa, uskon puolustamista, on kulloinkin tehty. Uskon puolustaminen on toisinaan välttämätöntä. Välttämättömyys johtuu yleensä siitä, että jonkun yksilön tai kokonaisen yhteisön, jopa koko kristikunnan, yhteinen usko on vaarassa. Uskon puolustamiseen sisältyy joitakin lähtökohtia, vaikka tilanteet olisivatkin erilaisia.
Ympäröivästä kulttuuristamme tulevat harhat
Kristityt ovat kaikkina aikoina kohdanneet harhoja, jotka ovat haastaneet alkuperäistä oppia siitä, mihin on uskottu. Kristinusko on kuitenkin säilynyt kristinuskona kahden vuosituhannen ajan sen ansiosta, että se on määritellyt oppinsa.
Onko meillä vapaus valita?
Kysymys vapaasta tahdosta on eräs vaikeimpia kristillisen teologian kysymyksiä. Se on yhtäältä vaikeimpia kysymyksiä antropologiassa eli ihmistutkimuksessa. Ei ole siis lainkaan selvää, mitä vapaalla tahdolla tarkoitetaan. Kuitenkin meille on tärkeää ymmärtää, niin hengellisessä mielessä kuin ihmisenä yleensäkin, asiasta jotakin. Ilman vapautta nimittäin ihmiseltä puuttuu vastuu tekemisistään.
Vieras vanhurskaus – uskon kallein aarre
Miten uskoon tullaan? Mistä uskossa on kysymys? Nämä kysymykset ovat kristinuskon ytimessä. Mitä löytöjä uskonpuhdistajamme Martti Luther teki pohtiessaan syntisen vanhurskauttamista? Näitä kysymyksiä Markus avaa tässä jaksossa.
Älä lankea takaisin lain orjuuteen – olet jo pelastettu!
Riittääkö minun uskoni, että pelastuisin ja pääsisin varmasti taivaaseen? Mikä tekee uskostani riittävän? Mistä uskossa on kysymys? Galatalaiskirje mullisti Martti Lutherin elämän ja hänen ajattelunsa uskosta.