Levoton ilman Jumalaa
Ihminen on levoton eläessään ilman Jumalaa. Kaikenlainen tyytymättömyys pyrkii kaveriksi. Synnin turmelukset ovat rikkoneet suhteemme Jumalaan. Raamattu kertoo tästä tosiasiasta.

Synnin turmelus ja elämä
”Tänään on tullut sun päiväsi, nyt on sinun vuorosi loistaa” lauletaan poplaulussa. Synti painaa meitä ja sen alla katseemme kääntyy maahan. Voimme hetkeksi päästä loistamaan, mutta silti tunnemme kipua sisimässämme. Synnin turmelukset koettelevat elämäämme.

Synnin turmelus, kuolema ja katoavaisuus
”Synnin mukana on ihmiskuntaan tunkeutunut kuolema, joka siinä lakkaamatta tuhoaa elämää. Ihmisen synnin tähden on luomakuntakin joutunut katoavaisuuden orjuuteen, josta se ikävöi vapauteen.”. Synnin turmelukset tuovat elämään kuoleman ja katoavaisuuden.

Jumalan viha
Synnin turmelusten keskellä heräämme tuntemaan Jumalan vihan syntiä kohtaan. Jumala vihaa syntiä, mutta meitä syntisiä Hän rakastaa ja kutsuu luokseen.

Pelastuksen kaipuu
Vanhassa kasarihitissä puetaan kaipuumme sanoiksi: ”Niin moni on meren aaltoihin vajonnut / Avunhuudot ovat turhaan kiirineet / Oon tehnyt väärin, mutta minua sääli / Jos kuulet huutoni, niin minut pelasta”. Synnin turmeluksessa on oikein käydä huutamaan apua. Jumala haluaa pelastaa hukkuvan – huutakaamme siis Häntä avuksi.