Ellette usko, ette kestä
Jesajan aikana Jumala lupasi kuningas Ahasille avun, jos tämä turvautuisi Jumalaan. Ahas ei kuitenkaan pitänyt Jumalan apua realistisena vaihtoehtona, vaan lähetti Assyrian kuninkaalle viestin: “Olen nöyrin palvelijasi. Tule ja pelasta minut” (2 Kun 16:7). Mistä me etsimme apua?

Jumala meidän kanssamme
Jesajan kirjassa on lupaus: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimeksi Immanuel (Jumala meidän kanssamme). Oliko tämä ennustus Jeesuksen syntymästä, vai mitä Jesaja näillä sanoilla tarkoitti?

Lapsi, jolla on valta
Jesajan kirjan luvussa 9 kerrotaan miten pimeydessä vaeltavat näkevät valon. Siellä kerrotaan lapsesta, joka tuo pelastuksen. Hänestä sanotaan, että hänen nimensä on Väkevä Jumala ja Iankaikkinen Isä. Mitä muuta hänestä kerrotaan?

Herra, joka on kompastuskivi
Saako Jeesus olla meille kulmakivi, joka pitää rakennuksemme koossa vai onko hän meille kivi, johon kompastumme? Mikä sai Jesajan aikalaiset kompastumaan? Mikä saa meidät kompastumaan?

Herra, joka kätkee kasvonsa
Kaikkina aikoina Jumalan omat ovat olleet ja ovat merkkinä (todistuksena) kärsivällisestä uskosta, luottamisesta Jumalan lupauksiin, pitäytymisestä Jumalan sanaan. Jesajan asenne Jumalaan kelpasi jopa esikuvaksi Messiaasta.

Siionissa hallitseva Herra
Tässä opetussarjassa käymme läpi toisen osan viisiosaisesta sarjasta: “Jeesus Jesajan kirjassa”. Raamattukouluttaja Pirkko Valkama opettaa Herran päivästä ja messiaan rauhan valtakunnasta. Aikoinaan Opetuslapset lähtivät julistamaan evankeliumia Jerusalemista maan ääriin. Tulevaisuudessa suunta on maan ääristä Jerusalemiin.

Herran verso ja Daavidin suvun verso
Tässä jaksossa tutkimme erityisesti Jesajan lukua yksitoista, jossa Jesaja kertoo messiaasta, joka on sekä Jumala että ihminen. Jesaja kuvaa yksityiskohtaisesti tämän pelastajan hallitusaikaa, joka on käsittämätön rauhan ja hyvinvoinnin aika.

“Minä otan pois heidän syntinsä”
Vanhassa testamentissa on paljon lupauksia siitä, miten Jumala päivien lopulla kokoaa Juutalaiset kaikkien kansojen seasta. He kääntyvät kansana vastaanottamaan Jeesuksen, jonka he kerran kansana hylkäsivät. Paavali kirjoittaa roomalaiskirjeessä, että kun muista kansoista koottava määrä on täysi, silloin koko Israel on pelastuva.

Maan perustukset järkkyvät
Raamatussa puhutaan Herran päivästä, Jumalan tuomioiden päivästä. Jesajan luvussa kaksi sanotaan siitä päivästä muun muassa, että silloin ihmiset pakenevat vuorten koloihin ja kallioiden halkeamiin Herran kauhistuttavan voiman tieltä, Hänen ylhäisen kirkkautensa tieltä, kun hän nousee järisyttämään maata. Mitä muuta tuosta päivästä kerrotaan, sitä katsomme tässä jaksossa.

“Kansani lunastamisen vuosi on tullut”
Viini valmistettiin muinoin viinikuurnassa. Kuurna oli iso allas, jossa rypäleet rikottiin jaloilla polkien. Mehu johdettiin sitten toiseen altaaseen, mistä se otettiin astioihin. Tässä jaksossa katsomme, miten viinikuurnan polkemista käytetään sekä Vanhassa että myös Uudessa testamentissa kuvana Jumalan tuomioista.

Jesajan evankeliumi
teologian maisteri Pirkko Valkama käsittelee tänä vuonna Raamattuavaimissa Jesajan kirjaa ja erityisesti sitä, mitä Jesaja kertoo Jeesuksesta. Ensimmäisessä opetuksessa katsomme miksi tuota 700 eKr. eläneen profeetan kirjoittamaa kirjaa on kutsuttu evankeliumiksi.

Pyhän edessä
Oletko sinä koskaan ollut tilanteessa, jossa Jumalan pyhyys murtaa sinut? Vanhan testamentin profeetta Jesaja koki Jumalan pyhyyden tavalla, joka muutti hänen koko elämänsä. Tuossa elämänsä merkittävässä tapahtumassa Jesaja sai kohdata Jeesuksen.

Sana tuli lihaksi
Jumalan pyhyys ja kaikkivaltius olivat Jesajalle niin konkreettisia asioita, että hän ei kyseenalaistanut Jumalan käskyjä. Tässä opetuksessa katsomme millaista häpeää ja pilkkaa Jesaja oli valmis kantamaan Jumalan hänelle antaman sanoman ja sen julistamisen tähden.

Sydän taivaassa ja jalat maassa
Miltä kuulostaisi, jos sanoisimme kirkkoon kokoontuneelle väelle ”Te Sodoman johtajat, sinä Gomorran kansa”? Tällaista kieltä profeetta Jesaja käytti puhuessaan oman aikansa Jumalan kansalle. Tässä opetuksessa katsomme raamattukouluttaja Pirkko Valkaman kanssa, millaiset asiat kansan elämässä aiheuttivat noin rajun kielenkäytön.

Kuolemattomuuden lääke
Jesajan kirjaa lukiessa ei jää epätietoiseksi siitä, mikä erottaa ihmisen Jumalasta ja tuottaa ihmisille kärsimystä ja iankaikkisen tuhon. Jesaja julistaa: ”teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalasta.” Jesajalla on myös lääke tähän ihmisen onnettomaan tilaan.

Elohim, Jumala
Raamattukouluttaja Pirkko Valkama käsittelee tässä opetussarjassa erityisesti kolmea nimeä, joilla Jumala on ilmoittanut itsensä. Ensimmäisessä osassa Pirkko pohtii nimeä, joka on suomenkielisessä Raamatussa käännetty sanalla Jumala.

Jahve, Hän on, Hän tulee
Nimi, jota Raamatussa käytetään eniten Jumalasta muodostuu neljästä konsonantista: J H V H. Meidän suomalaisissa raamatuissamme sana on yleensä käännetty nimellä Herra. Mitä tuo nimi tarkoittaa ja miksi se on käännetty sanaksi Herra.

Jahve Elohim
Ensimmäisessä ja toisessa osassa olemme pohtineet kahta nimeä, joita Raamatussa käytetään Jumalasta. Toinen nimi on Elohim, joka on suomalaisessa Raamatussa käännetty sanalla Jumala ja toinen on nimi Jahve, joka on käännetty sanalla Herra. Tässä osassa tutkimme, miten näiden nimien käyttö eroaa toisistaan.

Minä olen, Ani hu; Ego eimi
Tiesitkö, että Vanhassa testamentissa Jumala on ilmaissut itsensä seitsemän kertaa aivan erityisellä nimellä. Hepreankielisessä alkutekstissä tuossa nimessä on kaksi persoonapronominia Minä ja Hän. Kreikankielisessä Raamatussa nimi on käännetty sanoilla, Minä olen. Tässä ja seuraavassa osassa pohdimme tätä Jumalan erityistä nimeä.

Ani Hu
Edellisessä osassa teologian maisteri Pirkko Valkama kertoi erityisestä nimestä, jota Jumala käyttää itsestään seitsemän kertaa Vanhassa testamentissa. Hepreankielisessä alkutekstissä nimi muodostuu kahdesta persoonapronominista: Minä Hän. Tätä nimeä käyttäen, Jumala kertoi millainen Jumala hän on. Tätä nimeä käyttäen myös ihmiseksi tullut Jumala, Jeesus kuvasi seitsemän kertaa millainen hän on.

Jumala on ilmoittanut itsensä Sanassaan
Miten me voimme oppia tuntemaan Jumalan ja hänen tahtonsa? Onko mitään muuta keinoa kuin Jumalan sana?

Raamattu, pelastushistorian kirja
Raamattu kertoo sen, miten Jumala on valmistanut meille pelastuksen. Tässä opetuksessa teologian maisteri Pirkko Valkama yrittää lyhyesti kiteyttää Raamatun keskeisen sisällön.

Vain Raamatun avulla voin tietää Jumalan pelastusteoista
Luetko sinä paljon Raamattua? Miksi meidän kannattaisi lukea Raamattua ja miten sitä olisi hyvä lukea?

Jeesuksen ja alkuseurakunnan näkemys Vanhasta testamentista
Usein kristillisessä kirkossa arvostetaan lähinnä Uutta testamenttia. Vanhaa testamenttia ei katsota niin tärkeäksi kirjaksi. Mutta on hyvä muistaa, että se Raamattu, josta Jeesus ja opetuslapset puhuivat ja jota he pitivät Jumalan ilmoituksena, oli Vanha testamentti. Tässä opetuksessa teologian maisteri Pirkko Valkama pohtii millainen oli Jeesuksen ja alkuseurakunnan näkemys Vanhasta testamentista.

Uusi testamentti
Miten meidän tulisi suhtautua Uuteen testamenttiin? Onko totta, että vasta 300-luvulla kirkolliskokoukset ratkaisivat, mitkä kirjat siihen otetaan – ja vahvimman ääni voitti? Tässä opetuksessa raamattukouluttaja Pirkko Valkama pohtii Uuden testamentin syntyä.

Olkaa kestäviä rukouksessa
Rukous on tärkeä osa kristityn elämää. Tässä opetussarjassa käsittelemme Isä meidän rukousta. Aluksi kuitenkin pohdimme sitä miten meidän tulisi rukoilla.

Isä meidän rukous
Jeesus itse antoi opetuslapsilleen Isä meidän rukouksen. Meillä on siis käytössämme Jumalan opettama rukous. Luther toteaa katekismuksessaan, että jokainen tämän rukouksen pyynnöistä on yksinkin niin suuri, että sen pitäisi haastaa meidät rukoilemaan sitä koko elämämme ajan.

Tapahtukoon sinun tahtosi
Me emme läheskään aina ymmärrä Jumalan tekoja, mutta voimme olla varmoja siitä, että hänen tahtonsa toteutuminen on meidän iankaikkiseksi parhaaksemme. Pyydänkö todella, että Jumalan tahto tapahtuisi, vai yritänkö saada Jumalan toteuttamaan omat toiveeni ja suunnitelmani?

Jokapäiväinen leipä ja syntien anteeksisaaminen
Jokapäiväinen leipä ja syntien anteeksisaaminen. Me tarvitsemme jatkuvasti näitä molempia. Ja Jeesus itse on kehottanut meitä pyytämään:  anna meille meidän jokapäiväinen leipämme, ja anna meille meidän syntimme anteeksi.

Päästä meidät pahasta
Elämme päivittäin monenlaisten kiusausten keskellä. Niiden avulla Saatana yrittää erottaa meitä Jumalasta. Sen tähden tarvitsemme jatkuvaa Jumalaan turvautumista. Hän on luvannut armossaan varjella meidät perille ikuiseen elämään.

Uskontunnustusten synty
Meillä on joskus erheellinen kuva, että uskontunnustukset olisivat syntyneet vasta 300-luvulla ja sen jälkeen. Mutta jo Uuden testamentin kirjeistä löytyy useita lyhyitä uskontunnustuksia, eräänlaisia kiinteitä sanontoja, joilla alkuseurakunta ilmaisi pelastuksen keskeisiä asioita. Tässä opetussarjassa Pirkko Valkama käsittelee uskontunnustuksia ja erityisesti Apostolista uskontunnustusta.

Apostolinen uskontunnustus
Luther kirjoittaa Isossa Kateskismuksessa Apostolisesta uskontunnustuksesta: “Uskontunnustuksessa on siis Jumalan koko olemus, tahto ja kaikki teot kuvattu sinulle erittäin osuvasti, lyhyin mutta runsassisältöisin sanoin.” Tässä jaksossa pohdimme tuon rikassisältöisen tunnustuksen ensimmäistä osaa.

Uskon, että Jeesus on Kristus
Apostolisen uskonttunnustuksen toinen ja pisin osa kertoo siitä, miten Jumala tuli ihmiseksi ja valmisti meille pelastuksen. Luther sanoo tästä uskontunnustuksen kohdasta, että sen varassa on kokok pelastuksemme ja autuutemme. Tässä jaksossa katsomme yhdessä teologian maisteri Pirkko Valkaman kanssa toisen uskonkohdan alkuosaa.

Nousi kolmantena päivänä kuolleista
Apostolien teoissa kerrotaan useaan otteeseen, että apostolit julistivat ennen muuta Jeesuksen ylösnousemuksesta ja sen seurauksista.

Uskon Pyhään Henkeen
Kolmas uskonkappale kuvaa Pyhän Hengen toimintaa jokaisessa Jeesuksen omassa ja koko Kristuksen seurakunnassa. Ilman Pyhää Henkeä ei kukaan voi olla Jeesuksen oma. Pyhä Henki Kirkastaa meille Jeesusta. Hän on pelastuksemme vakuutena.

Ihmeellinen teltta
Maailmassa on rakennettu monia loisteliaita rakennuksia, mutta ehkä ihmeellisin rakennus oli Toisessa Mooseksen kirjassa kuvattu telttamaja. Mooses sai sen yksityiskohtaiset rakennusohjeet suoraan Jumalalta. Tässä opetussarjassa pohdimme, millaisia asioita tuo pyhäkköteltta kuvasi.

Pyhäkköteltta, kuva Jeesuksesta
Kun Johannes kuvaa evankeliumissaan Jumalan ihmiseksi tuloa, hän käyttää samoja sanoja, joita Toisessa Mooseksen kirjassa käytetään pyhäkköteltasta.

Sovituksen paikka
Tiesitkö, että liiton arkun kantta kutsutaan Vanhassa testamentissa sovituksen paikaksi. Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä, että Jumala on asettanut Jeesuksen sovituksen paikaksi. Mitä Paavali tarkoittaa?

Vain yksi tie
Jumala antoi israelilaisille vain yhden pyhäkköteltan ja myöhemmin vain yhden temppelin, jossa he uhriveren välityksellä saivat lähestyä Jumalaa. Pyhäkkötelttaan ja kaikkeinpyhimpään oli vain yksi ovi. Tänään Pirkko Valkama käsittelee opetuksessaan muun muassa sitä, miten Jeesus on ainoa ovi todelliseen kaikkeinpyhimpään, taivaaseen.

Jumalan uusi asumus
Tiesitkö, että jos sinä olet Jeesuksen oma, niin olet kuin telttamaja, jossa Jumala asuu? Uuden testamentin opetuksen mukaan Jumala itse asuu jokaisessa omassaan Pyhän Hengen kautta. Sen tähden jokaisen Jeesuksen oman ruumis on Jumalan temppeli, Jumalan asumus.

Oi Herra pelasta

Kivi jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi

Kirkkaudella ja kunnialla seppelöity ihminen

Psalmien kuvausta tulevasta rauhan valtakunnasta

Tämä on iäti minun asuinpaikkani

Niin kuin minusta on kirjakääröön kirjoitettu

Jeesus tuli uhraamaan itsensä

Jeesus Daavidin poika ja Daavidin Herra

Jeesus, kuningas ja pappi

Jeesus oli pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan