Viisiosainen kirja

Raamatussa on paljon historiaa ja varsinkin Israelin kansan historiaa. Tapahtumista kerrotaan kuitenkin valikoidusti. Joku ajanjakso saa vain lyhyen maininnan. Vastaavasti jostakin yksittäisestä tapahtumasta kerrotaan tarkasti pieniä yksityiskohtia myöten. Raamattu on ennen muuta pelastushistoriaa. Sen kuvausten tähtäyspiste on Jumalan valmistamassa pelastuksessa. Tällä viikolla Pirkko Valkaman teemana on Israel pelastushistoriassa.

Lupaus kansasta

Noin neljätuhatta vuotta sitten Jumala kutsui yhden miehen ja lupasi tehdä hänestä niin suuren kansan kuin mitä taivaalla on tähtiä ja meren rannalla hiekkaa.  Neljätuhatta vuotta myöhemmin tuosta miehestä syntynyt kansa, juutalaiset ovat edelleen olemassa.  Heitä asuu lähes kaikissa maailman maissa ja vaikka he ovat vuosisatojen ajan eläneet ilman omaa kotimaata, he ovat edelleen omaleimainen kansa. Tänään Pirkko Valkaman aiheena on lupaus kansasta.

Lupaus maasta

Lähi-itä ja erityisesti Välimeren itäosassa sijaitseva rannikkokaistale on jatkuvasti uutisotsikoissa. Mikä tekee tuosta alueesta niin tärkeän? Se on alue, jonka Jumala valitsi pelastushistorian tapahtumapaikaksi.  Raamatun mukaan myös maailman historian lopputapahtumat sijoittuvat tuolle alueelle. Tänään on Pirkko Valkaman aiheena Lupaus maasta.

Lupaus siunauksesta

Kun Jumala tuli ihmiseksi, hän tuli omaan maahansa, oman kansansa keskuuteen. Hän syntyi juutalaisesta naisesta. Hän syntyi Abrahamin jälkeläisenä. Jo 2000 vuotta ennen Jeesuksen syntymää, Jumala lupasi Abrahamille, että Jumala siunaa Abrahamin jälkeläisen välityksellä kaikkia maailman kansoja. Opetuksensa otsikoksi Pirkko Valkama on laittanut Lupaus siunauksesta.

Jumalan todistajia

Eilen oli aiheenamme se, miten Jumala valitsi Israelin kansan synnyttämään Messiaan. Mutta Israelin kansalle annettiin myös toinen tehtävä. Sen oli määrä olla kaikille kansoille todistuksena Jumalan viisaudesta, Jumalan voimasta ja kirkkaudesta. Tänään on Pirkko Valkaman aiheena Jumalan todistajia.

Messiaan tähti
Olemme tottuneet ajattelemaan, että tähti johti itämaan tietäjät Jeesuksen luo, mutta itse asiassa se oli Jumalan sana, jonka avulla he tiesivät tulevasta Messiaasta. Ilman sanaa he eivät myöskään olisi tienneet mistä päin Messiasta kannattaa etsiä.

Itämaan tietäjät
Millaisia miehiä olivat itämaan tietäjät, mistä he tulivat ja miksi he tulivat juuri Israeliin etsimään syntynyttä juutalaisten kuningasta. Oliko itämaan tietäjien näkemä tähti luonnonlaeista poikkeava ihme, vai voiko sille löytyä ihan luonnollinen selitys.

Idän viisaat
Herodes ymmärsi, että tietäjien etsimä henkilö on Jumalan sanassa luvattu messiaskuningas. Siitä huolimatta hän oli vallan menettämisen pelossaan niin sokea, että ajatteli pystyvänsä tuhoamaan Jumalan suunnitelmat. Maan johtavat teologit tiesivät hekin kenestä on kyse, mutta heillä oli parempaa tekemistä kuin mennä etsimään Messiasta.

He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä
Tiesitkö, että Jeesus oli jo ehkä vuoden tai parin ikäinen, kun itämaan tietäjät tulivat häntä kumartamaan. Eivätkä he suinkaan löytäneet Jeesusta seimessä makaamassa vaan jostakin Betlehemiläisestä talosta.

Egyptistä minä kutsuin poikani
Matteus sanoo evankeliumissaan, että Jeesus joutui pakomatkalle Egyptiin mm siksi, että toteutuisi profeetallinen sana: Egyptistä minä kutsuin poikani. Lainaus on Hoosean kirjasta, mutta selvästi Jumala puhuu siinä Israelin kansasta. Miksi Matteus liitti nuo sanat Jeesukseen?

Aasilla ratsastava kuningas
Ennen kuolemaansa Jeesus osoitti selvästi, että hän on Vanhan testamentin lupaama messias, kuningas. Hän saapui Jerusalemiin tavalla, joka ei jättänyt mitään epäselväksi. Jeesuksen tulo Jerusalemiin, aasilla ratsastaen oli niin tärkeä tapahtuma, että kaikki evankeliumit kertovat siitä.

Jeesuksen kuningaskunta
Millaista olisi elää maailmassa, jossa ei ole sotia, eikä nälänhätää? Maailmassa, jossa kaikki ihmiset eläisivät pitkään.

Jeesus, juutalaisten kuningas
Kuka mielestäsi on historian tunnetuin roomalainen?

Kuninkuus ja totuus
Nykyisin esitetään usein, että totuus on suhteellista. Tämä ei ole mikään uusi ajatus.

Kuningas, ainoa valtias
Monia historian suurvaltoja voidaan kuvata petoina. Ne ovat ahmineet ja murskanneet pienempiä valtakuntia. Tuhannet joskus jopa miljoonat ihmiset ovat tallautuneet niiden jaloissa.

Ylösnousemus, kristinuskon alkuräjädys
Tässä raamattuopetussarjassa pehdytään teologian maisteri Pirkko Valkaman johdolla Jeesuksen ylösnousemukseen.

Ylösnousemuksen todistajat
Luukas kirjoittaa apostolien tekojen alussa, että Jeesus osoitti opetuslapsille monin kiistattomin todistuksin, että hän on elossa. Hän teki sen näyttäytyen heille useasti neljänkymmenen päivän aikana.

Silminnäkijöiden kuvauksia
Tiesitkö, että meillä ei ole mistään muinaisesta historian tapahtumasta niin paljon ja niin luotettavia todisteita kuin juuri Jeesuksen ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta.

Ylösnousemus, tae pelastuksesta
Jos Jeesuksen ylösnousemus ei olisi todellinen historian tapahtuma, meidän olisi turha odottaa ruumiin ylösnousemista ja ikuista elämää.

Autuas se, joka uskoo
Huolimatta todistusten varmuudesta, monien oli vaikea uskoa Jeesuksen ylösnousemukseen. Nykyäänkin monien on vaikea uskoa siihen. Se on niin käsittämätön ihme. Oletko sinä tänään vakuuttunut siitä, että Jeesus elää ja että hänellä on valta yli kuoleman ja tuonelan.

Elohim, Jumala
Raamattukouluttaja Pirkko Valkama käsittelee tässä opetussarjassa erityisesti kolmea nimeä, joilla Jumala on ilmoittanut itsensä. Ensimmäisessä osassa Pirkko pohtii nimeä, joka on suomenkielisessä Raamatussa käännetty sanalla Jumala.

Jahve, Hän on, Hän tulee
Nimi, jota Raamatussa käytetään eniten Jumalasta muodostuu neljästä konsonantista: J H V H. Meidän suomalaisissa raamatuissamme sana on yleensä käännetty nimellä Herra. Mitä tuo nimi tarkoittaa ja miksi se on käännetty sanaksi Herra.

Jahve Elohim
Ensimmäisessä ja toisessa osassa olemme pohtineet kahta nimeä, joita Raamatussa käytetään Jumalasta. Toinen nimi on Elohim, joka on suomalaisessa Raamatussa käännetty sanalla Jumala ja toinen on nimi Jahve, joka on käännetty sanalla Herra. Tässä osassa tutkimme, miten näiden nimien käyttö eroaa toisistaan.

Minä olen, Ani hu; Ego eimi
Tiesitkö, että Vanhassa testamentissa Jumala on ilmaissut itsensä seitsemän kertaa aivan erityisellä nimellä. Hepreankielisessä alkutekstissä tuossa nimessä on kaksi persoonapronominia Minä ja Hän. Kreikankielisessä Raamatussa nimi on käännetty sanoilla, Minä olen. Tässä ja seuraavassa osassa pohdimme tätä Jumalan erityistä nimeä.

Ani Hu
Edellisessä osassa teologian maisteri Pirkko Valkama kertoi erityisestä nimestä, jota Jumala käyttää itsestään seitsemän kertaa Vanhassa testamentissa. Hepreankielisessä alkutekstissä nimi muodostuu kahdesta persoonapronominista: Minä Hän. Tätä nimeä käyttäen, Jumala kertoi millainen Jumala hän on. Tätä nimeä käyttäen myös ihmiseksi tullut Jumala, Jeesus kuvasi seitsemän kertaa millainen hän on.

Risti, voiton merkki
Tutussa hengellisessä laulussa lauletaan kertosäettä: “risti vaan risti vain kerskaus on mulla”. Monet hengelliset laulut ja virret kuvaavat ristiä voitonmerkkinä. Voitonmerkki se onkin – jokaiselle kristitylle. Tästä voitonmerkistä puhumme tässä opetussarjassa.

Risti – maailman historian keskipiste
Tiesitkö, että samalla tavoin kun me katsomme taaksepäin ristiin, kiittäen Jeesuksen ristinkuolemasta, Vanhan testamentin aikana eläneet Jumalan omat katsoivat eteenpäin ristiin, odottaen sitä hetkeä, jolloin Jeesus kantaa heidän syntinsä ja valmistaa heille pääsyn ikuiseen elämään.

Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa
Ulkonaisesti ajatellen Jeesuksen ristinkuoleman aiheutti juutalaisten johtajien viha ja kateus ja roomalaisen maaherran, Pilatuksen, heikkous, mutta Raamattu osoittaa meille selvästi, että kaikessa oli takana Jumalan suunnitelma meidän pelastamiseksemme: “Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa”.

Jo ennen maailman perustamista
Tiesitkö, että Jumala on valmistanut meille pelastuksen jo ennen kuin hän loi tämän maailman ja ensimmäisen ihmisen? Esimerkiksi Ilmestyskirjassa sanotaan, että kaikkien pelastettujen nimet on kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan jo ennen maailman luomista.

“Se on täytetty”
Jeesuksessa Jumala tuli osalliseksi lihasta ja verestä, että hän voisi kuolla, tehdä lihassa sen mitä hän ei voinut tehdä henkenä: kantaa meidän syntimme ruumiissaan ja siten kukistaan Saatanan.

“Jeesus Jesajan kirjassa” on viisiosainen opetussarja raamattukouluttaja, TM, Pirkko Valkamalta. Opetussarjan muut osat löydät täältä.

Herran kärsivä palvelija
Jesajan luku 53 on yksi Vanhan testamentin hämmästyttävimpiä lukuja. Siinä Jesaja kuvaa Jeesuksen elämää, kärsimyksiä ja voittoa aivan kuin hän olisi elänyt Jeesuksen aikana ja ollut paikalla näissä tapahtumissa.

Ihmisten torjuma
Miksi niin monet Jeesuksen aikalaiset kieltäytyivät uskomasta häneen ja miksi edelleen niin harvat vastaanottavat evankeliumin ilosanoman.
Tätä pohdimme Jesajan kirjan luvun 53 äärellä.

Meidän rikkomustemme lävistämä
Useimmat Jeesuksen aikalaisista ajattelivat, että Jeesus joutui kärsimään omien syntiensä tähden, koska hän oli väittänyt olevansa Jumala. Jesaja korostaa, että hänet lävistettiin meidän rikkomustemme tähden. Tutkimme edelleen Jesajan lukua 53 raamattukouluttaja Pirkko Valkaman opastuksella.

Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa
Miksi Jumala tuli ihmiseksi? Hän tuli, jotta hän voisi kuolla. Jeesus tuli kantaakseen ristillä meidän syntimme, valmistaakseen meille pelastuksen.

Se on täytetty
Jeesus sanoi vähän ennen kuolemaansa: Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon. Tästä sadonkorjuusta puhuu myös Jesaja. Tässä osassa katsomme Herran kärsivän palvelijan kärsimyksen ja kuoleman seurauksia.

“Jeesus Jesajan kirjassa” on viisiosainen opetussarja raamattukouluttaja, TM, Pirkko Valkamalta. Opetussarjan muut osat löydät täältä.

Kyyros, Herran voideltu
Jesajan kirjassa kutsutaan Persian kuningasta Herran voidelluksi ja Jumalan asettamaksi paimeneksi. Millainen mies oli kuningas, jolle Jumala antoi tällaisen aseman.

Kaksi Herran palvelijaa
Herran palvelijan luulisi palvelevan Herraa. Jesajan kirjassa puhutaan kahdesta Herran palvelijasta. Toinen käänsi selkänsä Jumalalle ja kieltäytyi noudattamasta hänen tahtoaan. Toinen palvelijoista täytti Jumalan tahdon myös uskottoman palvelijan puolesta.

Messiaan tien raivaaja
Tässä opetuksessa katsomme yhdessä raamattukouluttaja Pirkko Valkaman kanssa, miten Johannes kastaja toteutti profeetta Jesajan ennustuksen tien raivaajasta. Tiesitkö, että Jesaja sanoo selvästi, että hän jolle tie valmistetaan, on Jumala?

Että profeettojen sana kävisi toteen
Matteuksen evankeliumin luvussa viisi on Jeesuksen sanat: “Älkää luulko, että minä olen tullut lakia ja profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan vaan toteuttamaan”.

Aamu aamulta hän heräsi kuulemaan
Filippiläiskirjeen toisessa luvussa sanotaan Jeesuksesta, että hän alensi itsenssä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. Tästä Jeesuksen kuuliaisuudesta kertoo myös profeetta Jesaja.

“Jeesus Jesajan kirjassa” on viisiosainen opetussarja raamattukouluttaja, TM, Pirkko Valkamalta. Opetussarjan muut osat löydät täältä.

Ellette usko, ette kestä
Jesajan aikana Jumala lupasi kuningas Ahasille avun, jos tämä turvautuisi Jumalaan. Ahas ei kuitenkaan pitänyt Jumalan apua realistisena vaihtoehtona, vaan lähetti Assyrian kuninkaalle viestin: “Olen nöyrin palvelijasi. Tule ja pelasta minut” (2 Kun 16:7). Mistä me etsimme apua?

Jumala meidän kanssamme
Jesajan kirjassa on lupaus: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimeksi Immanuel (Jumala meidän kanssamme). Oliko tämä ennustus Jeesuksen syntymästä, vai mitä Jesaja näillä sanoilla tarkoitti?

Lapsi, jolla on valta
Jesajan kirjan luvussa 9 kerrotaan miten pimeydessä vaeltavat näkevät valon. Siellä kerrotaan lapsesta, joka tuo pelastuksen. Hänestä sanotaan, että hänen nimensä on Väkevä Jumala ja Iankaikkinen Isä. Mitä muuta hänestä kerrotaan?

Herra, joka on kompastuskivi
Saako Jeesus olla meille kulmakivi, joka pitää rakennuksemme koossa vai onko hän meille kivi, johon kompastumme? Mikä sai Jesajan aikalaiset kompastumaan? Mikä saa meidät kompastumaan?

Herra, joka kätkee kasvonsa
Kaikkina aikoina Jumalan omat ovat olleet ja ovat merkkinä (todistuksena) kärsivällisestä uskosta, luottamisesta Jumalan lupauksiin, pitäytymisestä Jumalan sanaan. Jesajan asenne Jumalaan kelpasi jopa esikuvaksi Messiaasta.

“Jeesus Jesajan kirjassa” on viisiosainen opetussarja raamattukouluttaja, TM, Pirkko Valkamalta. Opetussarjan muut osat löydät täältä.

Siionissa hallitseva Herra
Tässä opetussarjassa käymme läpi toisen osan viisiosaisesta sarjasta: “Jeesus Jesajan kirjassa”. Raamattukouluttaja Pirkko Valkama opettaa Herran päivästä ja messiaan rauhan valtakunnasta. Aikoinaan Opetuslapset lähtivät julistamaan evankeliumia Jerusalemista maan ääriin. Tulevaisuudessa suunta on maan ääristä Jerusalemiin.

Herran verso ja Daavidin suvun verso
Tässä jaksossa tutkimme erityisesti Jesajan lukua yksitoista, jossa Jesaja kertoo messiaasta, joka on sekä Jumala että ihminen. Jesaja kuvaa yksityiskohtaisesti tämän pelastajan hallitusaikaa, joka on käsittämätön rauhan ja hyvinvoinnin aika.

“Minä otan pois heidän syntinsä”
Vanhassa testamentissa on paljon lupauksia siitä, miten Jumala päivien lopulla kokoaa Juutalaiset kaikkien kansojen seasta. He kääntyvät kansana vastaanottamaan Jeesuksen, jonka he kerran kansana hylkäsivät. Paavali kirjoittaa roomalaiskirjeessä, että kun muista kansoista koottava määrä on täysi, silloin koko Israel on pelastuva.

Maan perustukset järkkyvät
Raamatussa puhutaan Herran päivästä, Jumalan tuomioiden päivästä. Jesajan luvussa kaksi sanotaan siitä päivästä muun muassa, että silloin ihmiset pakenevat vuorten koloihin ja kallioiden halkeamiin Herran kauhistuttavan voiman tieltä, Hänen ylhäisen kirkkautensa tieltä, kun hän nousee järisyttämään maata. Mitä muuta tuosta päivästä kerrotaan, sitä katsomme tässä jaksossa.

“Kansani lunastamisen vuosi on tullut”
Viini valmistettiin muinoin viinikuurnassa. Kuurna oli iso allas, jossa rypäleet rikottiin jaloilla polkien. Mehu johdettiin sitten toiseen altaaseen, mistä se otettiin astioihin. Tässä jaksossa katsomme, miten viinikuurnan polkemista käytetään sekä Vanhassa että myös Uudessa testamentissa kuvana Jumalan tuomioista.